Lapsen "HANKKIMINEN", rakaaksi "TULEMINEN".... miten onkin valittu niin helpota kuulostavia termejä!
Päinvastoin, tämä on raskasta työtä!!!
Joka päivä pitää muistaa kierron päivä, varata ovistikkuja töihin mukaan, katsella kellosta milloin on sopiva aika, mennä vessaan tikuttamaan, odotella 10 minsaa, sännätä takasin vessaan, harmitella negaa ja kirjata ylös. Siirtää aikatauluja että ehtis ja jaksais joka toinen päivä rakastella. Sekään ei enää tunnu samalta!!! kokoajan taustalla jyskyttää tieto kierron päivästä, ovulaation mahdollisuudesta, tuntemuksista, raskauden mahdollisuudesta, epätoivosta ja yrityksen pakosta. Vaikkei yhtään huvittais, väsyttäis ja haluais vaan nukkua, on pakko yrittää ja tsempata!!!Seksistä on mun osalta kadonnut kaikki ilo, en uskalla vapautua ja nauttia, alan tuntea huonoa omaatuntoa jos vähänkin tuntuu hyvältä... Tuntuu että seksi on vaan "vauvaa" varten, olisi itsekästä nauttia siitä kun tilanne on mikä on.
Joka toinen päivä on loppujen lopuksi aika usein....
Ja sitten se pettymys kun ovulaatiotikut näyttää negaa, kaikki yritys ja tsemppi ollut turhaa. Ja kun kierrosta toiseen tajuaa että samaa rataa mennään kuukaudesta toiseen.... Viimeiset kolme kiertoa on olleet (onneksi) suht säännölliset, mutta kp 16-18 kipuja oikealla tai vasemmalla ja sitten pari-kolme päivää TOSI kovat alavatsakivut. Samanlainen tunne kun viimekesänä kun sairastin puhjenneen follikkelikystan.
Eli pelkkiä kysta-kiertoja, ei kai niistä edes voi tulla raskaaksi...

Miten elämä tuntuukaan epäreilulta just nyt!!!
Huomasin tänään että yksi lähipiiristäni on "salaa raskaana". On jo aika pitkällä, masu näkyy jo, toinen lapsi tulossa. Ei auttaneet "tuorejuustoarvailut". Miten paljon haluaisinkaan olla samassa tilanteessa!!! Miten suuri onkaan tämä lapsen kaipuu!!!!!! En kestänyt mennä yhteiseen illanviettoon jossa tilanne julkisesti esitellään, oma tuska on vaan nyt LIIAN SUURI...

Nyt tuli vähän vuodatusta, tulin juuri itkien kotiin, hyvä etten ajanut kolaria silmät sumeina...
kyllä tämä tästä taas rauhoittuu, kirjoittaminenkin jo helpotaa oloa! :)

Voimia kaikille kanssasisarille ja hyvää viikonloppua! Kyllä me kestetään!!!