Kääk! Vasta 4 päivää inssistä!!!

Toisaalta olo on seesteinen ja rauhallinen, enhän voi muuta kun olla ja antaa ajan kulua...
Toisaalta, täytyy taistella ettei ajatukset pyöri pelkästään mahdollisen raskauden ympärillä!
Käsijarru päälle, lapaset käsiin ja mopo tiessä. En halua lähteä liian toiveikkaana odottamaan testipäivää, koska tiedän että (todennäköinen) nega aiheuttaa kohtuuttoman romahduksen.
Silti en anna itseni suhtautua pessimistisestikään, koska eihän tässä muuten mitään järkeä olisi. Ja tiedän että aina on sitä TOIVOA...:)
Tänään aloitin crinonen keltarauhasta tukemaan. Olikin yllättävän kallis verrattuna lugesteroneihin (90€/14vrk!). Mitään oireita ei oikeastaan vielä ole ollut. Ehkä normaalikiertoon verrattuna ei ole juuri ollenkaan arkuutta rinnoissa. Oisko hyvä merkki...Hmm...?

Työrintamalla on ollu yllättäviä vaikeuksia uudessa työpaikassa...olo on todella epävarma ja päivät tuntuu taistelulta....täytyy vaan jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa että tilanne paranee kun vähän pääsee sisälle uuteen hommaan. Työstä ei siis oikein ole piinaviikkoihin apua.

Täytynee keksiä joku muu projekti...joku mukava, aikaa ja ajatuksia vievä.  Sisustusta, maalausta, musiikkia, urheilua...jotain!