Nyt on punktiokin sitten koettu!!!

Oli rankempi ja kipeempi, mutta onneksi nopeampi toimenpide kun olin etukäteen ajatellut. Valmistelut sujui oikein mallikkaasti. Pregnylistä ei tullut niin kovaa punotusta ja kipua pistoskohtaan kun viimeksi IUI:ssa. Viimeyönäkin nukuin yllättävän hyvin, jännityksestä huolimatta. 

Aamulla heräsin viimetingassa (tietty), ja mennessäni lämmittämään autoa, mies antoi oman osuutensa kotona nätisti purkkiin. Tais olla kova pala sille kuitenkin, kun siitä piti niin paljon etukäteen vitsailla...:)

Lumisateen ja ruuhkien takia myöhästyttiin 10 min annetusta ajasta, mutta onneksi ei haitannut. Ois vaan ollu kiva välttää kaikkea ylimääräistä stressiä...

Mies vei näytteen, ja mä kävin luovuttamassa seerumia mahdollisten ylimääräisten alkioiden pakastamista varten. En saanut syödä enkä juoda aamulla, ja neljättä putkea laskiessa meinas tulla vähän heikko olo... Pienen odottelun jälkeen päästiin itse toimenpidepuolelle, jossa piti vaihtaa sairaalansininen t-paita ylle. Tähän saakka pääsin kohtalaisen hyvin jännittämättä, mutta jotenkin ne sairaalavaatteet ja kertakäyttölakanat sai ajattelemaan, että nyt on kuitenkin tosi kyseessä! Sitten alkoikin tapahtua nopealla aikataululla...

Toimenpide huoneeseen, ketarat telineisiin kattoa kohden, verenpainemittaria, saturaatiomittaria, steriilejä taitoksia... samalla kun toinen hoitaja laittoi tippaa oikeaan käteen, toinen pesi alapäätä instrumenteilla! Tuli kyllä todella avuton olo!!! Onneksi mies oli mukana, ja pystyi vähän juttelemaan. Tuli helpotuksen kyynel sinävaiheessa kun meidän lääkäri tuli huoneeseen, otti kädestä kiinni ja kertas vielä mitä tapahtuu. Sitten vaan vahvaa kipulääkettä suoneen ja tuli todella raskas ja kummallinen olo. Jotenkin siitä lääkkeestä tuli todella pelottava olo ja itku pääsi siinävaiheessa. No, onneks ei haitannut itse toimenpidettä, ja mies tsemppas ja lohdutti. Vaikkei mulla mitään hätää ollutkaan...:)

Munarakkuloita oli yhteensä 25, ja välillä jouduttiin antamaan lisää lääkettä kun edellinen alkoi jo haihtumaan. Kaikenkaikkiaan itse toimenpide kesti varmaan n. 10 min, mutta kyllä se sattui!!! Kuulen vieläkin korvissani ne "rusahdukset" kun neulaa pistettiin... Joutui pistämään pari kertaa vasemmalle kun siellä oli niin monta rakkulaa.

Heräämössä olin aika pihalla aluksi, itkusta ei meinannu tulla loppua, jännitys jotenkin purkautui...Vatsa oli kipeä ( ja on vieläkin!), mutta muuten toivuin nopeasti.

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä lääkärin juttusilla. En edes muistanu jännittää "saldoa" kun olin senverran kipeä.

SAATIIN 12 MUNASOLUA!!!!!! Spermakin oli nyt parempaa kuin koskaan aiemmissa näytteissä, A liikkuviakin 15% eri lähes normaali!!! Lääkäri oli optimistinen, että todennäköisesti niistä 6-9 hedelmöityisi, ja saataisiin pakkaseen. Maanantaina on siirto ja testipäivä 6.2.!!!!

Itse suhtaudun kyllä edelleen aika neutraalisti, olen hyvin hyvin varovaisen positiivinen. Lääkäri puhui kokoajan sitten KUN raskaustesti on positiivinen jne. Edelleen ajttelen vielä JOS päästään siirtoon.

Aika kipeä olen kyllä nyt punktion jälkeen!!! Tänään ohjelmasas kipulääkettä, sohva, leffoja, herkkuja, netti ja PALJON PALJON juotavaa!!!!!!

Kyllä tää tästä!!!!